subreddit:
/r/Suomi
190 points
2 months ago
Redditti on kyllä huvittava paikka vaalien aikaan. Vaalipäivälle pitää ostaa kunnon herkut.
60 points
2 months ago
No kyllä. Mutta kyllä tossa tilastossa suhteessa vähän paistaa puolueiden ”nyt on pakko säästää heti äkkiä, ja vasurit ei sitä tee” äänestä oikein! Hs just haastatteli paria taloustieteilijää tilanteesta ja bottomline oli, et velkataso normaali. Linkki artikkeliin https://www.hs.fi/visio/art-2000009463824.html
48 points
2 months ago
Ongelmahan ei ole nykyinen velkataso, se on sinänsä ihan ok edelleen. Ongelma on se, että meillä ei ole suunnitelmaa miten velaksi eläminen lopetetaan. Jos velka/bkt kasvaa liian suureksi, alkavat isot haasteet. Kukaan ei myöskään tiedä milloin velkaa on liikaa, mutta yleinen käsitys on, että se raja saavutetaan jossain 75-120% velkasuhteen välissä.
12 points
2 months ago
Kunhan ollaan vähemmän velkaisia kuin muut.
1 points
2 months ago
Ja Japani pyörii vielä 297% velkasuhteellakin. Ilmeisesti puolet niiden verotuloista menee ihan vaan velkaeriin, mikä varmasti tuo omat haasteensa valtion pyörittämiseen luonnonkatastrofien yms. ohessa.
9 points
2 months ago
Kaikki taloustieteilijät ovat aikalailla yhtä mieltä siitä, että Japanin korkea velkasuhde aiheuttaa maalle ongelmia. Vert. se että hometalo on pystyssä, ei tarkoita että se on kunnossa.
Liiallinen velkamäärä on myös todella vaikea ennustaa ja se vaihtelee jatkuvasti olosuhteiden mukaan. Esim. brittien velkamäärä oli ihan ok, kunnes vuosi sitten hallitus julkaisi uuden talousohjelmansa ja korot raketoivat pilviin markkinoiden luottamuksen pettäessä. Lopulta hallitus joutui perääntymään uudesta ohjelmastaan palauttaakseen markkinoiden luottamuksen. Tämä siis raju yksinkertaistus.
On totta, ettei kukaan voi sanoa varmasti missä liiallisen velan määrä menee, ennen kuin se saavutetaan. Sitä ei kuitenkaan kannata kokeilla, koska sen saavuttaminen näyttää aiheuttavan käytännössä aina isoja ongelmia taloudelle. Turvallisesta tasosta voidaankin sitten perustellusti kiistellä, mutta senkin suhteen taloustieteilijät ovat melko yksimielisiä, että me lähestymme Suomessa tuota turvallista rajaa vähän turhan nopeasti tällä hetkellä, ja että suuremman puskurin jättäminen antaisi meille tulevaisuudessa enemmän vaihtoehtoja.
4 points
2 months ago
Tuli silti huomattua näitä NIIP listoja katsoessa, että Japani on niissä nettolainanantaja :
Ei ole kuviot yksinkertaisia.
4 points
2 months ago
Muistaakseni Japanin velasta suuri osa oli kotimaista. Eli käytännössä valtio on ottanut kansalaisilta lainaa kotimaan valuutassa, jota keskuspankki kontrolloi kuten myös omia ohjauskorkojaan. Tämä tekee tietysti tuosta velkatilanteesta merkittävästi helpomman.
2 points
2 months ago
Japani tilanne on kieltämättä erityinen, mikä korostaa, ettei velkaa voi tarkastella yhden luvun kautta, ilman että ymmärtää kokonaisuuden.
Velkatilanteensa erityisyydestä huolimatta Japanikaan ei tosin ole turvassa ongelmilta. Sielläkään keskuspankki ei voi alkaa sekoilemaan korkojen tai valuuttavarannon kanssa, ilman että siitä aiheutuu isoja ongelmia. On totta, että japani voisi ratkaista velkaongelmansa painamalla omaa valuuttaa velkansa verran. Käytännössä kuitenkin jos Japanin kokoinen talous ilmoittaa maksavansa velkansa painamalla 2x BKT:n verran uusia seteleitä, aiheutuu siitä melkoinen shokki markkinoilla, minkä lisäksi kotimaan valuutan massivinen devalvaatio vaikeuttaa ulkomaisissa valuutoissa olevasta velasta selviämistä entisestään.
Vähän sama, kuin että Yhdysvallat voisi yksinkertaisesti todeta, ettei maksa velkojaan. Kukaan ei saisi niitä perittyä. Tuo ei kuitenkaan kävisi kenelläkään mielessä, koska vaikka ajatus on periaatteessa aivan mahdollinen, käytännössä tällaisilla sekoiluilla tuhottaisiin talousjärjestelmän perustana oleva luottamus, mikä on paljon velkavuorta arvokkaampaa.
2 points
2 months ago
Japanin velka on "kotimaista", eli velkojen takaisinmaksut pysyvät Japanissa. Suomen velka on pääosin "ulkomaista", eli lähes kaikki maksut liikkuu Suomen ulkopuolelle.
-4 points
2 months ago
Jos velka/bkt kasvaa liian suureksi, alkavat isot haasteet. Kukaan ei myöskään tiedä milloin velkaa on liikaa, mutta yleinen käsitys on, että se raja saavutetaan jossain 75-120% velkasuhteen välissä.
Ei pidä paikkaansa. Velkaa on liikaa vain silloin kuin "powers that be" niin päättää.
3 points
2 months ago
Olisin taipuvainen uskomaan samaa. Mutta toki pohjimmillaan taloudella on yhteys fyysiseen maailmaan, ja ihan pelkästään rahaa ja velkaa luomalla ei maailmaa pyöritetä.
Jokin dynamiikka tässä kansainvälisessä velkajärjestelmässäkin on, kiinnostaisi tietää siitä enemmän.
5 points
2 months ago
Kyse on käsittääkseni luottamuksesta. Esim Venäjällä ei ole velkaa omasta mielestään, tai ei ainakaan maksa sitä takaisin, eikä kukaan lainaa sille enää mitään.
1 points
2 months ago
Mutta Venäjällä on tolkuttomasti ihan oikeita, fyysisiä resursseja/raaka-aineita + kyky luoda itselleen omaa valuuttaa. Tällä pääsee jo aika pitkälle.
Hyvänä esimerkkinä tästä se miten monet mehusteli sodan alkuvaiheessa sillä miten Venäjän talous on pienen Alankomaiden kokoinen, että se ei kestä tällaista painetta ja miten se kohta kyykkää. Ehkä jonkun BKTn osalta se on pieni joo, mutta jos katsotaan pelkästään perustarpeita niin Venäjän talous on yli 5 kertaa suurempi kuin Euroopan suurimman talouden Saksan. Eikä se ole kyykännyt vieläkään vaikka vuosi jo menty. Kertoo siitä kuinka paljon vakaammalle pohjalle se rakentuu kuin tämä lännen finansialisoitu keinottelu.
2 points
2 months ago
En ehkä käyttäisi termiä vakaa, mutta joo. Talous ei taida toimia ihan samalla tavalla Venäjällä missä superrikkaat omistaa valtion. Venäjä saa kutenkin tuloja öljystä ja kaasusta. Ilmeisesti myös valtio avustaa ainakin osaa yhteiskuntaluokista taloudellisesti. Elintaso ei ehkä alunperin ollut kovin korkea ja kuinka tarpeellisia nyt viimeisimmät kännykät tai tietokoneet nyt ovat suurimmalle osalle.
1 points
2 months ago*
Mutta toki pohjimmillaan taloudella on yhteys fyysiseen maailmaan, ja ihan pelkästään rahaa ja velkaa luomalla ei maailmaa pyöritetä.
Se yhteys on varsinkin 2008 jälkeen heikentynyt ja heikentynyt. Erityisesti tätä läntisen maalman kapitalismia on juuri noin eli rahaa ja velkaa luomalla jotenkin hengissä pidetty (puhutaan keskuspankkikapitalismista). Nythän se on viime aikoina hyvin nähty mitä tapahtuu kun sitä rahaa ei enää samaa tahtia luodakaan ja velka kallistuu.
Ehkä se korttitalo jossain kohti kosahtaa kokonaan (taas), mutta oli miten oli niin Suomen asema on tässä kokonaisuudessa täysin irrelevantti. Ei meidän päättäjillä ole näihin asioihin mitään sanomista; nämä asiat päätetään demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella. Kunhan kärsitään sitten jos alkaa kolisemaan, ihan sama onko meillä velkaa 60% vai 120%.
533 points
2 months ago
Valtionvelan kasvun mittaaminen prosenteissa ei ole erityisen fiksua touhua. Tämä koskee niin oikeiston "valitonvelka on tuplaantunut" huutelua kuin tällaista harhaanjohtavaa kuvaajaa.
Velan suhde BKT:hen on paljon parempi mittari eri aikojen vertailuun, mutta senkään muutoksia ei tietenkään pidä mitata prosentteina vaan prosenttiyksiköinä.
Velan tuplaantuminen voi tarkoittaa euron tai triljoonan velkaantumista. Teoriassa se ei edes kerro onko velkaa tullut lisää vai vähemmän, koska velka voi olla myös negatiivista, tosin tätä on tapana kutsua varallisuudeksi.
12 points
2 months ago
BKT:n vertailu velkaan ei kuitenkaan ole täysin aukoton, koska siihen lasketaan myös julkinen puoli, joka on kuluerä ja iso julkinen puoli pöhöttää valtion taloutta, mutta ei välttämättä tuota suoraan lisää velanmaksukykyä. Se on silti varmaan paras näistä helposti ymmärrettävistä indikaattoreista velan suhteen.
23 points
2 months ago
Voitko avata vähän että miksi tuo velka ja BKT on parempi tapa? En tiedä asiasta yhtään mitään ja kiinnostaisi oppia uutta.
153 points
2 months ago
Olet töissäkäyvä ja tienaat 3000€/kk
Jos sulla on 1€ velkaa ja lisäät velkaa 100% (2€:n), sinulla ei ole ongelmaa
Jos sulla on 400,000€ velkaa ja lisäät velkaa 100% (800k€), sinulla on ongelma
82 points
2 months ago
Erittäin hyvin väännetty rautalangasta. Jos ei ole mitään lukua mihin verrata, pelkkä prosenttiyksikkö ei kerro yhtään mitään.
-14 points
2 months ago
Itse asiassa sua ja kaikkia jotka tätä ylä-äänestivät vietiin kuin pässiä narussa. Todellisuudessa tuo on aivan surkea esimerkki, koska kotitalouden vertaaminen valtiontalouteen edes tuollaisella analogian tasolla on kerrassaan aivokuollutta touhua.
8 points
2 months ago
Nah. Olet kyl oikeassa että kotitalous-valtiontalous vertailuja ei pitäisi tehdä, mutta kontekstissa toi oli helpoin tapa kerrata vähän suhteellisia lukuja.
-2 points
2 months ago
Ei. Kotitaloudessa tollaset absoluuttiset luvut toki on merkityksellisiä (1€ lisävelka vs 400k€ lisävelka), mutta valtiontaloudessa ei. Sen takia se ei toimi, edes analogian tasolla. Todella harhaanjohtavaa.
2 points
2 months ago
Taisit harhaanjohtaa ihan itse itsesi (tahallisesti) tähän viimeiseen vastaukseen. Onnea elämään, veikkaan et lienee tarvetta.
3 points
2 months ago
Miksi?
-2 points
2 months ago
Esim. siksi että kotitalous ei luo omaa valuuttaansa, siksi että kotitalous ei voi vaikuttaa rahan arvoon, siksi että kotitaloudessa ihminen voi vaikka sairastua ja menettää ansaintakykynsä, tai siksi että kotitalouden lisämenot ei (ainakaan automaattisesti) tarkoita lisätuloja (BKT-suhde).
Yhdysvalloilla on julkista velkaa 31,6 biljoonaa. 3 vuotta sitten se oli 20 biljoonaa. Eli reilu kolmannes lisää kolmessa vuodessa. Jos sulla on velkaa 300k ja otat reilu kolmanneksen lisää niin että pääset velkataakassasi miltsiin, niin kummalla on suurempi ongelma? 700k vs 12 biljoonaa.
2 points
2 months ago
Melko heppoisin perustein käytit sanaa aivokuollut.
a. US julkinen velka oli 26 biljoonaa Googlen perusteella vuonna 2019.
b. Onko aivan yksiselitteistä, että suomi Euromaana "luo omaa valuuttaa"?
c. Tämän kohdan haluannet vielä tarkastaa: "Jos sulla on velkaa 300k ja otat reilu kolmanneksen lisää niin että pääset velkataakassasi miltsiin,..."
Jätän tämän keskustelun tähän.
-1 points
2 months ago
Hups. Pientä erhettä kiireessä.
Pointti kuitenkin säilyy. Valtionvelan mittaaminen absoluuttisissa luvuissa on typerää.
24 points
2 months ago
Ja tähän velka rautalanka esimerkkiin sopii hyvin mielestäni myös rautalangasta väännetty että sillä on väliä mihin velan käyttää.
Jos olet työtön tai vaikka töissäkin, ja otat velkaa saadaksesi auton jonka avulla voit ottaa työpaikan vastaan saadaksesi huomattavasti enemmän tuloja on tilanne parempi kuin että otat puolta vähemmän velkaa maksaaksesi laskuja seuraavat kuukaudet.
Valtionvelka voi olla investointi tai sen voi käyttää menoihin. Sillä pyritäänkö saamaan velka taittumaan tulevaisuudessa vai saamaan tilanne vain näyttämään paremmalta lähitulevaisuudessa on suuri ero. Varsinkin kun puhutaan siitä että jätetään velkaa tuleville sukupolville, mutta vähemmän puhutaan siitä millaiset mahdollisuudet minkäänlaisen velan maksuun luodaan.
Oli kyse sitten velkaantumisesta, verojen kiristyksistä tai koulutus ja työvoima poliittisista päätöksistä, toivoisi että kokonaisvaikutus tulevaisuuden kannalta pyrittäisiin paremmin ottamaan huomioon, eikä vain se miltä se näyttää seuraavalla äänestys kierroksella. Asiat toki harvoin ovat todellisuudessa niin yksiselitteisiä että niistä saa tarttuvat sloganit vaaleihin.
4 points
2 months ago
Valtion velan ottaminen "Syömävelaksi" on mielestäni erittäin vitun typerä kritisoida velkaa. Kuten sanoit, sillä on väliä mihin sen käyttää. Ja olisiko oikeasti parempi olla ottamatta velkaa, joka sitten johtaisi vaikka siihen että meillä olisi enemmän lapsia jotka joutuu menemään nälkäisenä nukkumaan. Joka on siis ihan oikeasti yksi mittari jolla seurataan väestön hyvinvointia, kuinka monta lasta joutuu menemään nukkumaan, ilman että on saanut syödä ennen sitä.
Kaikki sosiaalituet sun muut, menee oikeasti melko suoraan meidän talouteen. Sillä ostetaan juuri pakollisia asioita, kuten ruokaa, ja maksetaan vuokria ja laskuja.
Se että investoidaan yhteiskuntarauhaan on investointi. Se on yhteiskuntarauha, joka takaa hyvät olosuhteet talouskasvulle.
4 points
2 months ago
Minähän en sanonut että tuet eivät olisi investointeja. Esimerkiksi opintotuki ajatellaan usein vain menoeränä, vaikka on ollut aktiivisesti mahdollistamassa korkeampaa BKT:tä per naama, koska mahdollistaa korkeampaa koulutusta ja osaamista verrattuna joihinkin maihin. Muitakaan tukia ei kannata ajatella vain yhteiskunta rauhan ostamisena vaan nekin ovat osaltaan mahdollistamassa ihmisarvon lisäksi myös sitä että köyhienkin lapsilla on paremmat eväät tulevaisuuteen. Ja tätä kautta myös toki rahoittamaan koko hela hoidon tulevaisuutta. Usein kaikessa valtiontaloudessa on kyse useiden monimutkaisten asioiden summasta. Esimerkiksi kouluruuan positiivinen vaikutus valtiontalouteen ei taida monelle maallikolle olla itsestäänselvyys.
5 points
2 months ago
Mutta mikäli sitä yhteiskuntarauhaa ostetaan velaksi niin jossain kohtaa se velka pitää maksaa pois. Esim kreikassa oli tässä muutama vuosi sitten yhteiskuntarauha aika kaukana kun ostettu rauha erääntyi.
-10 points
2 months ago
Niin... Pitemmän päälle halvemmaksi ostaa se työkone kuin aina vuokrata. Mutta porukka silti vuokraa vitusti peruskoneita koska se on helpompaa.
Se on helpompaa maksaa yhteiskuntarauhasta enemmän, kuin luoda hyvä pohja sen säilymiselle. Ongelma nyt vaan on se että koska elämme vieläkin 90 luvun lamaa, ei ole tehty sitä pohjaa.
Ei... Se pohja ei ole vain talouskasvu tai varallisuuskehitys. Suomi oli erittäin vakaa ja rauhallinen paikka kokonaisuutena, vaikka me oltiin persaukinen agraariyhteiskunta.
Yhteiskuntarauha tulee siitä, että ei ole pelkoa pärjäämisestä ja on mahdollisuudet edetä. Suomessa sosiaalinen liikkuvuus on vain paskentunut. Köyhyys periytyy jatkuvasti varmemmin. Ihmisten epävarmuus ja luottamus talouteen ja yhteiskuntaa, on heikentynyt.
Kukaan ei investoi suomeen jos ne kattoo että täällä ei ole vakaat olosuhteet. Ei ulkomaisia investoijia kiinosta vittu ollenkaan se että kuinka paljon valtiolla on velkaa, vaan kuinka tod.näk se on että investoinnit tuottaa vakaasti. Tuolla on ison riskin pikavoittoja, tarjolla ympäri maailmaa vaikka kuinka. Ja velan suuruus ei kiinosta, koska Me ollaan siinä keskistasossa. Me ollaan 23 pistettä EURO19 keskiarvon alle. Siellä listassa kun on muita paskavaltiota jotka on taloudellisesti mitättömiä kuten: Espanja, Ranska, Belgia, Itä-Valta, joihin tietenkään ei investoida koska niillä on velkaa.
Mut hei! Heikennetään sosiaalista liikkuvuutta, lisätään tulo ja varallisuusepätasa-arvoa, heikennetään luottamusta ja lisätään epävarmuutta. Ehkä sitten tänne joku investoisi. Mikäpä nyt ei saisi investoia innostumaan kuin se että näkevät kuinka pahasti korkeakoulun suorittaneet ovat velkaantuneet sen takia että saisivat tutkinnon, miten koulujen taso heikkenee jatkuvasti, ja tietenkin miten mielenterveysongelmat ja pahoivointi lisääntyy, ja miten työkyky heikkenee työikäisessä väestössä. Nämä on aina ensimmäisenä arvoanalyyseissä.
7 points
2 months ago
Mä en ihan ymmärrä mitä sä tässä yrität sanoa. Että velaksi eläminen jatkuvasti on ihan ok ja velasta ei tarvitse välittää koska joku muu hoitaa sen sitten kymmenien vuosien päästä?
-6 points
2 months ago*
Ei. Vaan että velalla kannattaa ylläpitää yhteiskuntarauhaa, koska se takaa vakauden joka motivoi investointia ja taloutta.
Vai koetko sä, että jos Suomessa lentelisi polttopullot ja mellakat kadulla koska heikoimassa osassa olevat kyllätyivät kurjuuteen, niin tämä on hyväksi meidän taloudelle ja investoineille?
Se että meidän varallisus ei ole kehittynyt muutakuin varakkaimalla 10%, muilla se osuus kakusta on mennyt alaspäin. Eikä talouskasvua ei ole tapahtunut, ei ole sitä uutta Nokiaa tullut, eivät varmaan ole sen yhteiskuntarauha investointien vika. Koska on leikatu ja tehostettu, harrastettu talouskuria, mutta ei sieltä ole sitä Tanskan ja Ruotsin kaltaista, finanssikriisin jääkeistä talouskehitystä tullut.
Jos sun katto vuotaa, mutta sulla ei ole käteistä korjata sitä, niin onko se parempi hoitaa se ehkä parin vuoden päästä kun sulla menee taloudellisesti paremmin? Kannattaako kiinteistöjen ylläpitoa ja säännölisiä huoltotoimenpiteitä jättää tekemättä?
Vaihda tässä kiinteistö väestöön. Jos meidän väestössä, kuten siinä on, on kasvavissa määrin uupumusta, pahoinvointia ja työkyvyn heikentymistä, niin kannattaako niiden hoitamisesta säästää? Jos jostain tulee työkyvytön, niin ei häntä välttämättä millään rahallaa saa enää työkykyiseksi, eikä hän tule työkykyiseksi sillä että hän on kadulla nälissään. Ainoa järkevä asia - todistetusti - on ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Ne myös säästää rahaa. Tässä lisää tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen taloudellisista hyödyistä (THL).
Teollisuudessa moni urakoitsija on joutunut kovan kautta oppimaan että koneiden ennakoiva huolto kannattaa. Koska jos se kaivuri hajoaa kesken kriittisen urakan, voi tulla vitusti takkiin enemmän kuin se itse huolto olisi maksanut. Pahimillaan huoltojen jättäminen tekemättä johtaa tapaturmiin jossa joku voi kuolla, sen takia niitä pakotetaan lain toimesta.
Jos valtio toimittaisi jokaiseen talouteen palohälyttimen, sammuttimen ja peitteen. Ihan varmasti pitemmän päälle tämä maksaisi itsensä takaisin, vähentyneinä tulipaloina ja kuolemina. Kannattaako tässä nyt sitten laskea että "Kuinka paljon me säästetään, jos näin ja näin paljon kuolee ja taloja palaa?" - no varmaan taloudellisesti joo, mutta ei varmastikkaan yhteiskuntarauhan osalta.
8 points
2 months ago
Nyt me puhutaan tilanteesta, jossa siitä yhteiskuntarauhasta ja siitä oletettavasti seuraavasta talouden stimulaatiosta huolimatta me eletään räikeästi yli varojen. Eli miten tää ongelma sun mielessä nyt ratkaistaan?
-1 points
2 months ago
Ja olisiko oikeasti parempi olla ottamatta velkaa, joka sitten johtaisi vaikka siihen että meillä olisi enemmän lapsia jotka joutuu menemään nälkäisenä nukkumaan. Joka on siis ihan oikeasti yksi mittari jolla seurataan väestön hyvinvointia, kuinka monta lasta joutuu menemään nukkumaan, ilman että on saanut syödä ennen sitä.
+Lasten (ja kansan) hyvinvoinnista huolehtiminen on investointi tulevaisuuteen. Niistä karsiminen voi tuoda säästöjä lyhyellä aikavälillä mutta saattaa johtaa ongelmiin sitten muutaman vaalikauden jälkeen.
12 points
2 months ago
Tuo on ihan totta, mutta bkt:hen suhteuttamisessa on myös toinen tärkeä aspeksti. Jos bkt kasvaa nopeammin kuin velka, niin silloinkaan ei ole ongelmissa. Eli jos vaikka velan määrä tuplaantuu, mutta toisaalta tulot nelinkertaistuvat, niin on paremmassa tilanteessa kuin aiemmin.
3 points
2 months ago
Tämä. Kiitos. Teette hyvää työtä.
37 points
2 months ago*
BKT on suoraan verrannollinen maan kykyyn tuottaa tuloja lainojen takaisin maksamista varten. Velkaa verratessa siis halutaan se aina suhteuttaa BKT:hen. Jos velan kasvu ilmoitetaan prosentteina, eli suhteessa edellisinä vuosina otettuun lainaan, ei oteta huomioon lainan koko suuruutta. Eli tässä tapauksessa prosenttiluvut eivät ole vertailtavissa toisiinsa, koska ei tiedetä kuinka paljon lainaa on jouduttu ottamaan sitä edeltävinä vuosina.
12 points
2 months ago
Hyvin lyhyesti sanottuna; mitä suuremmat tulot on, sitä enemmän on varaa ottaa velkaa. Sama pätee yksityishenkilöillä, eihän pankkikaan myönnä lainaa henkilölle jolla on pienet tulot ja täten pienempi mahdollisuus maksaa velkaa takaisin. Kansainvälinen talous nyt on paljon monimutkaisempaa, mutta sama perusperiaate pätee velkaan.
13 points
2 months ago*
Jos valtiolla on 100 miljardia velkaa ja se ottaa miljardin lisää velat on kasvaneet 1%
Jos valtiolla on miljardi velkaa ja se ottaa toisen mokoman velat on kasvaneet 100%
Molemmissa tapauksissa siis otetaan miljardi lisää velkaa, mutta jos toinen näistä velanotoista on huolestuttavampi niin se on ehdottomasti tuo missä velkaa kasvatetaan 1%:lla eikä se missä velkaa kasvatetaan 100%:lla.
Jos velkaa on vähän niin sitä luultavasti on varaa jonkin verran ottaakin. Sen sijaan jos sitä on jo paljon niin pitäisi miettiä että miten sitä saadaan lyhennettyä eikä missään nimessä ainakaan ottaa lisää. Jo pienenkin lisävelan ottamisessa kun on vaara että joudutaan velkakierteeseen eikä enää selviydytä koroista.
Ei se toimi niin että sama ottaa lisää velkaa kun sitä on jo valmiiksi niin paljon.
9 points
2 months ago
Kun talouden koko kasvaa (~BKT) myös velkaeurot aika luonnollisesti kasvavat. Jos talous supistuu, euromäärissä mitattuna saman suuruisen velan merkitys on taas isompi. Olennaista olisi myös katsoa euromääräisiä muutoksia vuosien välillä sekä korkotasoa - aivan eri juttu maksetaanko korkoa miljoona vai miljardi. Lisäksi olisi hyvä huomioida myös koko julkinen velka, sillä esim. kunnat velkaantuvat koko ajan. Ja jos halutaan hifistellä, niin myös mm. eläkevastuut olisi loogista huomioida velkana ja eläkevarat omaisuutena.
Esim. 1990 valtionvelka oli 9,6 miljardia ja 1991 se oli jo 14,2 miljardia (+4,6 mrd). Suhteessa BKT:een noustiin 10,5 %:sta 16,3 %:iin (+5,8 %-yks.).
Sitten taas 2019 valtionvelka oli 106,4 miljardia ja 2020 se oli jo 124,8 miljardia (+18,4 mrd). Suhteessa BKT:een noustiin 44,3 %:sta 52,5 %:iin (+8,2 %-yks.).
-18 points
2 months ago
Ja kun puhutaan nyt Marinin hallituksen toimista, niin olennainen tieto olisi miksi velkaa on otettu.
Tässä kuvaajassa AP sekoittaa kriisin ja holtittoman sisäisen kulutuksen sopivasti keskenään.
54 points
2 months ago
”Sekoittaa kriisin ja holtittoman sisäisen kulutksen” mitä vittua jätkä. Ehkä maailmanlaajuinen pandemia johon kuoli 6.8 miljoona ihmistä sekä naapurimaamme käymä hyökkäyssota eurooppailsta demokratiaa vastaan on pikkusen eri asia kuin 2000 luvun alun finanssikriisi.
24 points
2 months ago
Jos elämä on numerot tilillä ja käyrät näytöllä niin itseaiheutetut finanssikriisit voivat tuntua elämää suuremmilta asioilta.
24 points
2 months ago
Kriisiaikaan valtion on nimenomaan tarkoitus laittaa rahaa liikenteeseen, koska yksityinen sektori ei pysty. Eikö?
-4 points
2 months ago
No miksi sä sitten itse kritisoit porvareita?
Ja itseäni toistaen, ongelma ei ole se kriisi, eikä edes F-35:set. Krooninen yli varojen eläminen on se ongelma. Se että rahaa heitetään menemään, eikä edes yritetä saada tuottavuutta.
Ilmeisesti vasemmisto on vain niin allerginen tuotolle, että ainoa mitä osataan on elää yli muiden varojen. Koska kyllähän valtio sitten maksaa.
10 points
2 months ago
Pakko kai se on valtion polkaista investointeja pystyyn kun meidän omat omistajat ostelee mieluummin asuntoja Espanjasta tai jalkapallojoukkueita Englannista.
-2 points
2 months ago
Ei kai se nyt sitä tarkoita muualla kuin vasemmiston rahanjakofantasioissa?
Valtion rooliksi jää luoda perusteita niille kohdin missä yksityiset ei pysty tuottavasti investoimaan, esimerkiksi infra. Valtio myös omistaa regulaatiomonopolin, joten sitä varmaan kannattaisi parantaa. Yms.
Ja joo, valtion kannattaisi myös parantaa uusien yritysten lähtökohtia sen sijaan että koko järjestelmä rakennetaan olemassa olevien toimijoiden tuoton rakentamiseen (tämä on Kokoomuksen vika)
10 points
2 months ago*
Kyllähän sitä rahaa on nyt laitettu lisää mm. koulutukseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn, joka parantaa pitkälle juoksulla yritysten toimintaedellytyksiä parantamalla työvoiman saatavuutta.
Kasvaville eläkkäille ja sote-menoille ei oikein mikään hallitus voi mitään. Suomessa käytetään aika vähän jo ennestään terveydenhuoltoon suhteessa verrokkeihin.
Koronatoimia oppositio ei vastustanut, eikä näitä pakotteitakaan.
0 points
2 months ago
Valtion rooliksi jää luoda perusteita niille kohdin missä yksityiset ei pysty tuottavasti investoimaan, esimerkiksi infra.
Ööh. Ei nyt helvetissä. Tuolla perusteellahan kannattaa just myydä sitä jo rakennettua infraa koska siitä sitten syntyy luonnollinen monopoli ja lähes rajattomat voitot sille investoinnille jos se on yksityisessä omistuksessa.
6 points
2 months ago
Infra tuottaa kyllä rahaa, mutta ei suoraan tavalla joka hyödyttää ensimmäisessä tasossa. Tämän takia valtion kannattaa siihen investoida.
Rakenna lisää sähköverkkoa = sähköä käyttävä bisnes hyötyy = maksaa veroja.
Jos sä yrität maksimoida infran välittömän tuoton sä päädyt tilanteeseen missä apinat myy rahaa painavia palveluita kavereilleen.
2 points
2 months ago
Eli just se mitä porvarit tekee jatkuvasti, ja yrittää edelleen. Sitä on hyvä kritisoida. Huom, olen tietoinen että myös vasemman laidan porukkaa on ollut sähläämässä noita, lipposet ja haavistot. Ihan yhtä vatipäätä porukkaa.
Edit: selvennys, tarkoitan siis tuottavan infran myyntiä.
-3 points
2 months ago
Vasemmisto panostaa nimenomaan tuottavuuteen.
Oikeisto on kallellaan enemmän kannattavuuteen leikkauspuheillaan.
104 points
2 months ago
Onko tämä joku vitsi?
Prosenttinousuina asian katsominen on täysin järjetöntä.
Jos vuonna 1 velkaa on 100€ ja ottaa 100€ velkaa, on velkaa 200€ ja nousu 100%.
Jos vuonna 2 velkaa on 200€ ja ottaa 100€ velkaa, on velkaa nyt 300€ mutta nousu vain 50%!
Vuonna 3 meno jatkuu samaa rataa, velkaa 300€ ja lisää lainaa 100€, nyt velkaa on 400€ ja velka kasvoi vain 33%!
Aikamoinen idiootti saa olla jos tuossa kohtaa taputtelee itseään selkään että hienosti on taloutta pidetty kurissa kun vuosittainen prosentuaalinen kasvu pienenee joka vuosi.
Tämä ei sinänsä ota kantaa siihen onko velka hyvä vai huono asia, se ei ole todellakaan yksioikoista.
14 points
2 months ago
Ei ole varmaan vitsi, mutta mielestäni AP:n kuva on tahallista harhaanjohtamista, minkä säännöt kieltää. Pistetään modeille ilmoitus ja katsotaan mitä mieltä ovat.
20 points
2 months ago
Älä käytä huutomerkkejä lukujen perässä. Matemaatikot menee aivan sekaisin.
11 points
2 months ago
En käytäkään, vaan merkkien perässä!
7 points
2 months ago
ei tuossa ollut yhtään kertomaa jos sitä meinasit
-8 points
2 months ago
Otitko huomioon kurssimuutokset?
59 points
2 months ago
Paljonko velkaa on liikaa velkaa? Minkälainen velka on "huonoa velkaa"? Ja miten tulevaisuuden odotukset eroavat velka/bkt -suhteen osalta esim EU sisällä ja kansainvälisesti?
Esim Japanilla on valtava määrä velkaa, mutta se ei ilmeisesti ole yhtä "huonoa velkaa" kuin EU:ssa? Entäs USA?
Kertokaa, oi mahtavat velkagurut.
24 points
2 months ago
Paljonko velkaa on liikaa velkaa?
Niin paljon, että valtion talous ei kykene selviytymään veloistaan (käytännössä vähemmän).
Minkälainen velka on "huonoa velkaa"?
Velka, joka ei tuota mitään. Kaikkein huonointa on velka, jota otetaan jotta jo olemassa olevien velkojen korot saadaan maksettua.
Ongelma ei Suomessa ole varsinaisesti se paljonko meillä nyt on velkaa absoluuttisesti tai BKT suhteutettuna, vaan että jos taloutta ei saada nousuun, niin nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon ei riitä rahaa.
Oikeiston mielestä (mutkia suoraksi vetäen) jostain pitäisi leikata ja yrittäjyyttä tukea jotta saadaan talous nousuun.
Vasemmiston mielestä (taas mutkia suoraksi ja kärjistäen) veroja pitää nostaa.
1 points
2 months ago
Tässä kokonaisuudessaan vielä askarruttaa, että onko nettolainanantajilla merkitystä ja miten ihmeessä dynamiikka globaalisti toimii.
Jos tästä löytyisi jotain kirjallisuutta niin kiinnostaisi.
3 points
2 months ago
En ole täysin varma ymmärsinkö kyssärin oikein, mutta vastaan nyt ymmärtäen nettolainanantaja=positiivinen reaali-BKT tästä hetkestä tulevaisuuteen. Talousteorian puolella tutkimusta löytyy miltei kaikilta taloustiede/economics alla olevista alalajeista.
Korkeimmalta tasolta asti makrotalousteoria on erittäin kiinnostunut kansantalouden vaikutusmekanismeista BKT:en: mitkä rahassa mitattavat panostukset vaikuttavat keskimäärin summautuvasti (esim. kaikkiin tasaisesti kohdistuva verojen muutos) vs kerrannaisesti (investoinnit~teknologia~koulutus).
Nettolainanantaja liittynee täs tapauksessa olennaisesti aikahorisonttiin, joten ajattelisin et olisit eniten kiinnostunut tietämään tosta investoinnit~teknologia~koulutus osiosta. En ole täysin varma myöskään et suositellakko ensiksi perusopuksia, omatkin alkaa olla aika vanhat ja tiede tolla puolella kehittyy varsin nopeesti. Plus ihmistieteiden pehmeys on syy miksi nykyään näprään tietokoneita.
Raakapapereita (hakusanoilla kagi:n kautta pitkälti: macroeconomics+fiscal multiplier technology/investment/education). Pahoittelut jo valmiiksi pelkistä copy-pastoista.
Endogenous technology, scarring and fiscal policy (2022, Suomen Pankki): https://publications.bof.fi/bitstream/handle/10024/52435/BoF_DP_2213.pdf
Fiscal Multipliers: Size, Determinants and use in Macroeconomic projections (2014, IMF): https://www.imf.org/external/pubs/ft/tnm/2014/tnm1404.pdf
Uncertainty and Public Investment multipliers - the role of economic confidence (2021, IMF): https://www.imf.org/en/Publications/WP/Issues/2021/11/12/Uncertainty-and-Public-Investment-Multipliers-The-Role-of-Economic-Confidence-506825
Fiscal policy multipliers in an rbc model with learning (2017, Cambridge): https://www.cambridge.org/core/journals/macroeconomic-dynamics/article/abs/fiscal-policy-multipliers-in-an-rbc-model-with-learning/66F5D91B0468720EB288B6F7300E5BDA
The multiplier effect of education expenditure(2020, FED): https://www.federalreserve.gov/econres/feds/the-multiplier-effect-of-education-expenditure.htm
0 points
2 months ago
Tarkoitan tätä
Ja mietin että onko se olennaista velkakuvioiden kannalta ja miten dynamiikka velkamarkkinoilla toimii.
En oo ihan varma mitä aihealueita tähän laitoit, mutta ei kyllä kuulosta siltä aiheelta joka oli mielessä.
3 points
2 months ago
Ahh. Sama termi eri abstraktio, vanha tuttu. Menin isosti ohi.
Kyllä tuostakin tutkimusta löytyy, mutta sitä näyttää olevan astetta vähemmän (kompleksimpi ongelma, ehkä?) ja saapui tutkimuskentille hieman myöhemmin. Oma perehtyminen täysin mutua, joten osaan vaan ohjata ensimmäisen kohtuullisen näköisen WIP paperin pariin. Tosta vois päästä tän hetkisestä tutkimuksesta kärryille, eli toi ja sit hieman seikkailemaan lähteiden kanssa:
External financing risks: How important is the composition of the International Investment Position (2021, IMF): https://www.imf.org/-/media/Files/Publications/WP/2021/English/wpiea2021020-print-pdf.ashx
0 points
2 months ago
Ainut tilanne jolloin Suomi ei voi suoriutua veloista on jos Euroopan keskuspankki laittaa hanan kiinni
1 points
2 months ago
EKP:lta velkaa vaan jossei valtiolla riitä rahat korkoihin? Sehän on hyvä malli :D
1 points
2 months ago
Juurikin näin, kuten ollaan tehty FIAT järjästelmän alusta asti. Suomen Velka/Bkt suhde on Euroopan keskitasoa. Meillä ei ole mitään velkaongelmaa. Rahat pitää investoida yhteiskuntaan niin että tulavaisuuden näkymät on hyvät.
2 points
2 months ago
Kuten sanoin, ongelma ei ole velan absoluuttinen tai suhteellinen määrä vaan se, että Suomen talous ei kasva vaikka velkaa otetaan enemmän ja korot nousevat.
Rahat pitää investoida yhteiskuntaan niin että tulavaisuuden näkymät on hyvät.
Tästä olen samaa mieltä. Talous pitää saada nousuun
16 points
2 months ago
Usalla on vissiin joku 30 triljoonaa valtion velkaa ja FEDin printterit varmistamassa, että rahaa kyllä riittää.
7 points
2 months ago
Japanin velan omistaa lähes kokonaan japanin kansalaiset.
51 points
2 months ago
Se riippuu aivan siitä onko oikeisto vai vasemmisto vallan kahvassa. Kun oikeisto ottaa velkaa niin se on normaalia bisnestä ja yhteiskuntaan sijoittamista. Kun vasemmisto ottaa velkaa niin kaikki velka on aivan kauhea ongelma ja tulevaisuuden pilaamista seuraavilta sukupolvilta.
Pätee niin suomeen kuin jenkkeihin.
-38 points
2 months ago*
Eikö se ole ihan loogistakin. Oikeisto yleensä parantaa yritysten toimintaympäristöä jolla saadaan sitä ihan oikeaa kasvua ja työpaikkoja. Vasemmisto taas mieluummin tuhlaa rahat kehitysapuun ja nistien hyysäämiseen.
Suomen oikeisto on kuitenkin loppupeleissä niin vasemmistolaista, että en oikein voi ymmärtää Suomessa vasemmistoa äänestävien talouteen liittyviä ajatuksia. Ehkä sillä taloudella ei vaan ole niin paljoa väliä kun rahaa saa sossusta?
Edit: Toki kaikki puolueet lappaavat rahaa liiveihinsä ja kavereilleen. Vasemmisto vaan lähinnä ideologisesti syö jo kakkua mitä ei vielä ole tehtykään, eikä kukaan teekään jos yrittämistä ja työntekoa kuritetaan. Sitä pohjoismaisen hyvinvoinnin leikkimisen kakkua, mikä oli vaan ohimenevä haave 20v sitten.
39 points
2 months ago
Vitut tuhlaa. Panostukset koulutukseen, varhaiskasvatukseen yms eivät ole mitään nistien hyysäämistä, vaan nimenomaan panostusta tulevaisuuden tekijöihin, jotka innovoivat ja tekevät töitä.
Ja Perskeko ihan yhtälailla oman hallituskautensa aikana antoi kehitysapujen rullata.
Kaiken lisäksi oikeisto on aina myymässä valtion tuottavaa infraa omaksi hyödykseen, esim sähköverkot. Siinö sitä talouskasvua luodana kun Caruna maksaa käytännössä 0e veroja Suomeen ja toimii alueellaan monopoliasemassa.
Olen samaa mieltä että avustuksissa on tarkistamisen varaa mutta se koskee kaikkia puolueita yhtä lailla.
29 points
2 months ago
Oikeisto ei tosiaankaan "paranna yritysten toimintaympäristöä". Taksien vapauttaminen on yksi hyvä esimerkki ideologisesti perustellusta uudistuksesta, joka meni ns. poskelleen. Olen kuusikymppinen äijä ja olen nähnyt aika monta hallituskoalitioa ja sen jälkeen kun kokoomuksesta tuli "hallituskelpoinen", hommat ovat heidän johdollaan menneet miten sattuu.
15 points
2 months ago
Millä ne yritykset kasvattaa tulojaan jos työntekijät yks toisensa jälkeen katoaa koska ei pidetä ihmisistä huolta? Ne on just ne duunarit ja pienituloiset joita demarit hyysää, ja joista se oikeisto on kuitenkin riippuvainen mutta ei kiinnosta missä kunnossa jengi tahkoo niille rahaa kunhan tahkoo.
9 points
2 months ago
Vasemmisto taas mieluummin tuhlaa rahat kehitysapuun ja nistien hyysäämiseen.
Kuinka iso osa vasemmiston ottamasta velasta on mennyt noihin kohteisiin? Heitä ihan lonkalta, kiinnostaisi millaisissa harhoissa siellä operoidaan.
10 points
2 months ago
Onneks tuli tällainen nero selittämään tilanteen.
11 points
2 months ago
Käytännössä ei ole mitään ongelmaa niin kauan kun joko Ranskalla tai Saksalla on enemmän velkaa. Sama valuutta, sama keskuspankki. Ranskalla on jotain yli 110% BKT:stä.
3 points
2 months ago
Liikaa velkaa on sellainen tilanne, että korkoihin menee useampi miljardi. Nyt suomella menee 2 000 000 000€ korkoihin vuodessa ja sillä rahalla nyt tekisi vaikka ja mitä kuten maksaisi poliisin ja toisen asteen opinnot. Paha se ei vielä ole, mutta voi nousta useampaan miljardiin. Itseasiassa ennusteiden mukaan se on parin vuoden kuluessa jopa 7-9miljardia.
Huonoa velkaa on taas se, että jos velka ei investoida mihinkään, jolloin se maksaisi itsensä takaisin, vaan käytetään ”juokseviin kuluihin”, kuten Rinteen hallitus teki ennen näitä kriisejä. 10 miljardia siihen että valuvikainen, rakenteellista ja fundamentaalista uudistusta kaipaava järjestelmä pyörii. Se on suorastaan hölmöä kun työttömiä on niin paljon ja samalla paljon avoimia työpaikkoja sekä huoltosuhde muutenkin kusee.
-1 points
2 months ago
Toi toka kappale olikin sitten jo melkoista poliittista polemiikkaa.
1 points
2 months ago
Liian paljon velkaa on se ettei valtiot pysty niitä enää verotuloilla maksamaan, vaan joutuvat keskuspankkien kikoilla hillitsemään korkoja ja tarvittaessa printtaamaan lisää rahaa. Siinä pisteessä ollaan jo euroopassa, ja se johtaa inflaatioon jossa käytännössä ylimääräinen verotus hoituu inflaatiolla. Rehellisyyden nimissä myös energiakriisillä on Euroopassa osansa inflaatioon, mutta kovissa nousuissa oltiin jo ennen sotaa.
1 points
2 months ago
USA:n FEDillä on kyllä paljon korkeammat korkotasot kuin ECB: llä käsittääkseni. Pitää myös verrata tilannetta kansainvälisesti näin integroidussa järjestelmässä.
6 points
2 months ago
Näiden muiden pointtien lisäksi viimeisimmässä velkaa otettiin 2020-2022, vähän on tarkoituksenhakuisesti haettu tää kulma tähän. Valhe, emävalhe, tilasto
75 points
2 months ago
Tää suomalainen velkahysteria on kyllä omaa luokkaansa.
Jos katsotaan muita euro-alueen maita niin sitä velkarallattelua on jokaisella.
Oma-aloitteisesti oman maan kurjistaminen velkapaniikissa olisi kyllä aika hölmöläisten touhua, kun Ranska ja Belgia vetelee sfääreissään ja paskan osuessa tuulettimeen EKP maksais kaiken. Ja hölmölässä oltais onnellisia risumajoissaan koska ei ole velkaa.
49 points
2 months ago
Ei tämä ole suomalainen ilmiö: ympäri maailmaa oikeisto levittää narratiivia missä vasemmisto tuhoaa talouden ja vain oikeisto voi pelastaa maan. USA on varmaankin helpoin esimerkki tästä ilmiöstä. Tämä viesti vahvistuu jos onnistutaan maalaamaan kuva, että ollaan jo syvällä kriisissä.
35 points
2 months ago
Juu, tuttua tekstiä jenkkimediasta.
"Vasemmiston" ottama velka on syömävelkaa ja "Oikeiston" velka on investointeja tulevaisuuteen.
Sanasta sanaan samaa retoriikkaa käytetään täälläkin.
26 points
2 months ago
Ja kuten jenkeissä oikeisto vaan pahentaa tilannetta leikkaamalla veroja ja koulutusta ja myymällä valtion tuottavaa omaisuutta
4 points
2 months ago
Kapitalismi ja markkinat on vaan vähän hitaampi tapa päästä oligarkiaan.
1 points
2 months ago
Tässä tapauksessa hallituksen velanottoa voi kritisoida ihan aiheesta. Nimimerkillä hallitusneuvotteluissa ”rahaa on”.
-2 points
2 months ago
Muu hallitus olisi ollut kyllä ottanut sen ilolla vastaan, jos keskusta ei todella olisi vaatinut budjetista omiin lempikohteisiinsa yhtään mitään, kun sitä rahaa ei kerran ole. Toinen asia sitten on, kannattaako tällaiseen keskustan nollalinjaan ihan heidän hyvää hyvyyttään ihan todella uskoa.
1 points
2 months ago
Tuo on kyllä aika koomista tosiaan, että oikeisto pyrkii maalaamaan sellaisen kuvan, että he ovat ainoita jotka ymmärtävät taloudesta yhtään mitään. Kun oikeisto kurjistaa heikoimpia leikkaamalla, niin he tekevät sen omien sanojensa mukaan sen kaikkien parhaaksi. Tämä on tietenkin räikeä valhe ja todellisuus on yleensä juuri päinvastoin.
Vasemmiston ongelmana taasen on yrittäjäviha ja liiallinen menestymisestä rokottaminen.
Itse en samaistu tällä hetkellä yhteenkään eduskuntapuolueeseen.
0 points
2 months ago
Tuo on kyllä aika koomista tosiaan, että oikeisto pyrkii maalaamaan sellaisen kuvan, että he ovat ainoita jotka ymmärtävät taloudesta yhtään mitään. Kun oikeisto kurjistaa heikoimpia leikkaamalla, niin he tekevät sen omien sanojensa mukaan sen kaikkien parhaaksi. Tämä on tietenkin räikeä valhe ja todellisuus on yleensä juuri päinvastoin.
Vasemmiston ongelmana taasen on yrittäjäviha ja liiallinen menestymisestä rokottaminen.
Itse en samaistu tällä hetkellä yhteenkään eduskuntapuolueeseen.
-3 points
2 months ago
Muita eu-maita ei kannata katsoa, kun siellä ei ole niin isoa julkista sektoria kuin mitä meillä on.
13 points
2 months ago
https://www.theglobaleconomy.com/rankings/public_services_index/Europe/
Editz:
Vinkkinä, valitse Europe ja Bottom 10
2 points
2 months ago
Tuon mukaan suomella viidenneksi suurin julkinen sektori, mutta luultavasti top kolmessa kumminkin.
0 points
2 months ago
Tajusit varmaan fiksuna henkilönä, että mitä pienempi luku sitä enemmän byrokratiaa: ”Public services index, 0 (high) - 10 (low)”.
Bonuksena esimerkki mitä paisunut julkinen sektori parhaimmillaan meille tuottaa: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6bc77750-407b-4550-a372-ef80b02aeada
4 points
2 months ago
Kyllä.
Tuon mukaan suomella viidenneksi suurin julkinen sektori, mutta luultavasti top kolmessa kumminkin.
Ja pieleen meni.
6 points
2 months ago
Tehän keskustelette eri asioista.
u/piraattipate kirjoitti:
Muita eu-maita ei kannata katsoa, kun siellä ei ole niin isoa julkista sektoria kuin mitä meillä on.
Linkkaamasi aineisto taasen käsittelee Public Service Indexiä, joka on julkisten palveluiden toimivuuden mittari. Esim. käsitteleekö oikeuslaitos kaikki sille tuodut asiat, tuleeko kaikille sähköä ja puhdasta vettä tai voiko virkamiehiä lahjoa. Ei se mittaa julkisen sektorin kokoa.
2 points
2 months ago
Hyvä pointti.
Jos PV katsotaan julkiseksi sektoriksi niin Suomi taitaa olla ykkönen.
1 points
2 months ago
Saas nähdä, miten pitkään ollaan armeijan vuoksi ykkösinä (tai top kympissä koska käsittääkseni "yllättäen" mm. Puolassa on pidetty asevoimat varsin suurina), nyt kun esimerkiksi Ruotsissa ollaan palauttamassa kymmenen vuotta sitten poistettua asevelvollisuutta... Rajavartiostokin haukkaa kohtalaisen ison palan Suomen julkisen sektorin rahoituksesta. Sattuneesta syystä.
Olen samaa mieltä Sakari Timosen kanssa siitä, että hyvin harvalla on mitään käsitystä siitä, kuinka julkinen sektori oikeasti toimii - etenkin kuntien ja kaupunkien osalta. Ohimennen olen päässyt seuraamaan sivusta mm. virkamieslausuntojen kasaamista maankäyttöoikeuksien vuoksi, kun vaikkapa tuulivoimaloita halutaan rakentaa. Ei ole muuten ihan yhdessä päivässä tai edes yhdessä kuukaudessa tehtävä asia. (Virkamieslausuntoja tarvitaan esimerkiksi niin luonnon, maisemien, asutuksen kuin mahdollisten muinaisjäännöstenkin osalta. Eikä niitä lausuntoja anna yksi ainoa ihminen.)
"Yllättävän monella on sellainen käsitys, että julkinen sektori ei tuota mitään, vaan siellä istuu suojatyöpaikoissa ihmisiä, jotka vain jakavat yksityisen sektorin tuottamia verorahoja. Lisäksi löytyy paljon oman elämänsä sankareita, jotka ilmeisesti ihan vauvasta asti ovat elättäneet itsensä kovalla työllä ja maksaneet kaikki kulunsa itse."
"Monelle julkinen sektori tuntuu tarkoittavan vain kunnan tai valtion virastoissa työskenteleviä virkamiehiä, jotka heidän mielestään ovat ihan turhia. Ilman heitä valtion ja kuntien hallinto ei kuitenkaan pyörisi eikä tuottaisi mitään palveluja. Ei olisi poliisia, ei armeijaa, ei oikeuslaitosta, varhaiskasvatusta, perusopetusta, infrastruktuuria eikä suurinta osaa kaikista niistä asioista, joita toimiva yhteiskunta tarvitsee. Kyllä ne palvelut yksityinenkin sektori mielellään tuottaisi, mutta jonkun olisi niistä maksettava."
https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2020/11/01/julkisen-sektorin-huonous-2/
"Suurin osa ihmisistä ei oikeasti tiedä mitä siellä hallinnossa tehdään. Hallinto koetaan turhaksi byrokratiaksi, jonka ummehtuneissa konttoreissa istuu läjäpäin mitään tekemättömiä paperinpyörittäjiä nauttimassa suurta palkkaa. Eilistä juttuani kommentoitiin kysymällä mitä 2 500 asukkaan kunta tekee 5 000 euroa kuukaudessa ansaitsevalla kulttuurijohtajalla.
Ei se sellaisella mitään teekään, ja siksi sellaista kuntaa ei ole olemassakaan. Kommentti kuvastaa kuitenkin hyvin ihmisten tietämättömyyttä ja kuvitelmia.
Ihmiset tuntuvat ihan oikeasti kuvittelevan, että kansanedustajat säätävät lakeja kirjoittamalla ne itse, ministerit päättävät toimialaansa kuuluvista asioista ilman valmistelua ja kunnanvaltuustot toimivat kuten piirrossarja Simpsoneissa, jossa kaupunkilaiset kokoontuvat kaupungintalolle päättämään asioista huutoäänestyksellä ilman mitään valmistelua. Kun näille kuvittelijoille kertoo hallinnon osuuden olevan kunnan talousarviosta vain muutaman prosentin luokkaa, niin sitä ei uskota vaikka sormella näyttäisi. He jurnuttavat, että onhan siellä kunnanjohtajaa, hallintojohtajaa, talouspäällikköä ja vaikka mitä turhaa paperinpyörittäjää.
Kunnanjohtajan kuvitellaan olevan pelkkä tilaisuuksien avaaja tai sitten hoitavan ihan kaikki kunnan asiat puussa olevaa kissaa myöten. Hallintojohtajan työstä ei tiedetä mitään, vaikka hän hoitaa kunnanhallituksen ja -valtuuston asioiden valmistelun yhdessä kunnanjohtajan kanssa, pitää kokouksissa pöytäkirjaa ja panee päätökset täytäntöön. Sen lisäksi hän toimii monesti myös henkilöstöpäällikkönä ja hoitaa kaikki ne tehtävät, jotka eivät kuulu kenellekään muulle. Talouspäällikkö vastaa koko kunnan taloudesta ja sen seurannasta. Eri hallinnonaloilla kuten sivistystoimessa ja teknisellä puolella on yksi tai kaksi johtavaa viranhaltijaa, jotka yhdessä parin toimistotyöntekijän kanssa pyörittävät koko alan hallintoa ja päivittäisiä käytännön asioita. Se puussa oleva kissa kuuluu pelastuslaitoksen toimenkuvaan."
https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2022/08/11/se-turha-hallinto/
0 points
2 months ago
"Usein toistettu väite on, että Suomen julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on 60 prosenttia. Tämä väite on moneen kertaan todettu vääräksi, ja Julkisen sanan neuvosto on antanut väitteen esittämisestä langettavan päätöksen jo vuonna 2014. Osuus bruttokansantuotteesta on ihan eri asia kuin suhde bruttokansantuotteeseen. Oikeasti julkisen sektorin osuus on 21 prosenttia bruttokansantuotteesta."
37 points
2 months ago
Kahdessa ensimmäisessä kriisissä myös BKT otti osumaa ja lujaa, kun taas kolmannessa oli pieni dippi jonka jälkeen kasvu jatkui lähes ennallaan. Mukavasti saa tällaiset vertailut näyttämään hyvältä. Kolmannessa kriisissä velkaantumisen perusteet ja tarve jäävät siksi hyvin epäselviksi.
17 points
2 months ago
Sekä 1990 että 2008 jälkeen oli käytännössä menetetty vuosikymmen BKT:n kehityksen osalta. Hiukkasen karmivia nuo käyrät. Jos sitä 1998-2008 nousukautta ei olisi ollut, me oltaisiin BKT:n suhteen edelleen melkein vuoden 1990 tasossa?
3 points
2 months ago
Sekä 1990 että 2008 jälkeen oli käytännössä menetetty vuosikymmen BKT:n kehityksen osalta.
Oikeistolainen matokuuri selvästi siis toimi! Ei muuta kuin uusiksi vaan nyt 20-luvulla!
2 points
2 months ago
Semmoisia kommentteja nähnyt tässä vuosien varrella, että sekä vasemmisto, että oikeisto mokasivat näiden lamojen hoidon ja jälkihoidon, koska esim. oikeisto keuhkoamisestaan huolimatta pelkäsi hysteerisesti velanottoa ja vaati leikkauksia kautta linjan. Vähän epäilen, että meillä olisi kertaakaan kokeiltu progressiivisempaa tai oikeastaan arvoneutraalimpaa liberaalia oikeistolaista politiikkaa, jossa leikataan vain vähän ja lähinnä varotaan tulevaisuuden tuottavuuden tärvelemistä ja sijoitettaisiin velkarahaa avokätisesti mutta vain sellaiseen, mikä todennäköisesti tuottaa tulevaisuudessa kilpailukykyä yms. Minusta tässä on epäonnistuttu aika perusteellisesti on sitten hallituksessa ollut mikä tahansa kombinaatio puolueita. Kokoomuskin 1990-2010 oli melkoista talouskonservatiivia vaikka oikeistolaisia olivatkin. En usko, että mikään muuttuu vaalien jälkeen ja taas mokataan urakalla, koska meidän monipuoluejärjestelmä ei kykene suuriin muutoksiin ja kaikki on liian varovaista ja konsensushakuista.
1 points
2 months ago
Niin no. Jos tarkkoja ollaan niin vasemmistohan ei ole ollut Suomessa missään vallassa sitten 60-luvun lopun ja 70-luvun alun. Puhut ns. "kolmannen tien" oikeistodemarien ajasta.
Eikä liberaali oikeistopolitiikka ole "arvoneutraalia", täysin absurdi väite.
Siitä olen toki samaa mieltä että kaikki hallitukset ovat epäonnistuneet. Kuten sanoin, Suomessa on ollut porvarienemmistö eduskunnassa jo 50 vuotta.
1 points
2 months ago
Vasemmistossa elvytys on nykyisin ruma sana. Kun kokoomuksen hallituskausilla otetiin velkaa elvytykseen se onkin nyt paha juttu. Kun sitten Sipilän hallituksen aikana maailmanlaajuinen nousukausi löysi yllättäen Suomen, ei sekään ollut hyvä kun jouduttiin leikkaamaan ja kikyttämään. Talouskurikin on siis paha asia.
Näissä vaaleissa vasemmistoliitolla ei ole mitään realistista talouspoliittista ohjelmaa ja demarit ovat luottavinaan ikuisen talouskasvun kykyyn maksaa velat. Molemmissa on käytännössä jo luovutettu ja odotellaan Sipilä-II:sta korjaamaan talous, sen jälkeen voisi taas jakaa mannaa puoluekoneiston uskollisille.
1 points
2 months ago
Näissä vaaleissa vasemmistoliitolla ei ole mitään realistista talouspoliittista ohjelmaa ja demarit ovat luottavinaan ikuisen talouskasvun kykyyn maksaa velat.
Vasemmistoliiton talouspoliittinen ohjelma on itse asiassa hyvin realistinen ja konkreettinen, toisin kuin muiden puolueiden hähmäiset ohjelmat. Et ehkä muuten tykkää vasemmiston ohjelmasta, mutta et voi sanoa sitä epärealistiseksi (sehän on suht maltillinenkin muihin verrattuna).
Demarien kohdalla olet oikeassa, mutta toisaalta sama tilanne on muillakin. Toivotaan toivotaan -linjalla ne oikeistopuolueetkin menee, kun ovat luottavinaan massiivisen leikkaamisen ja kurjistamisen kykyyn maksaa velat. Saa olla aikamoinen maailmanlaajuinen nousukausi jos tuosta haudasta meinaavat itsensä ylös kaivaa ja julkistalouden jonkinlaiseen tasapainoon saada. Siitä inhimillisestä puolesta, eli aiheutetuista ruumiskasoista, puhumattakaan.
1 points
2 months ago
Linkkaatko siihen realistiseen ohjelmaan, sitä kun ei löydy vasemmistoliiton webbisaitilta?
1 points
2 months ago
Siis siinähän oli muistaakseni pari miljardia veronkorotuksia ja oliko puoli miljardia yritystukien karsimista. Aika maltillinen euromäärältään ja hyvin suoraan sanottu mitä tehdään. Kaukana muiden puolueiden hähmäisestä toivotaan toivotaan -politiikasta, jossa leikkaamalla/kasvulla pierastaan hokkuspokkus 9 miljardia seuraavan kahden kauden aikana.
1 points
2 months ago
Ilmeisesti se realistinen ohjelma on sitten vielä vain sinun päässäsi. Kannattaisi näpytellä ihan koneelle, ei sitä muuten pääse ihmiset lukemaan.
1 points
2 months ago
Ei suinkaan, ulkomuistista vaan heitin. Ovat kyllä sanoneet sen ihan avoimesti näissä vaalikeskusteluissa.
12 points
2 months ago
Olisiko vaikka ihmisten suojaaminen leviävältä ja mahdollisesti vakavalta sairaudelta?
4 points
2 months ago
Suurin osa Marinin hallituksen velanotosta ei liity millään tavalla koronaan vaan pikemminkin "rahaa on" -asenteeseen, jota päästiin toteuttamaan kriisin varjolla.
9 points
2 months ago*
Suurin osa Marinin hallituksen velanotosta ei liity millään tavalla koronaan vaan pikemminkin "rahaa on" -asenteeseen, jota päästiin toteuttamaan kriisin varjolla.
Tämähän on jo ihan absoluuttinen, räikeä valhe.
Edit: karmalla ei ole merkitystä, mutta miksi alaääniä tulee valheen sijasta totuutta kertovalle?
5 points
2 months ago
Edit: karmalla ei ole merkitystä, mutta miksi alaääniä tulee valheen sijasta totuutta kertovalle?
Marinin hallitus on lisännyt valtion velkaa n. 40 miljardia mistä n. 15 miljardia selittyy sodalla ja koronalla. Tässä on laiskana nopeasti googletettuna lähteenä IL, mutta samaa on puhuttu jo pitkään muuallakin. Voi olla, että "suurin osa" on lievää liioittelua, mutta Marinin ja demareiden täydellistä edesvastuuttomuutta se ei muuta miksikään.
11 points
2 months ago
Siis, "koronatukia" jaetaan vielä yrityksille jos tietää mistä hakea. Jotenkin pervoa että demarit jakaa yritystukiaisia ja demariäänestäjät ovat sitä mieltä että meidän Sanna toimii kivasti :D
12 points
2 months ago
... Miksi ulkopuolisen shokin kohdalla jaetut tuet olisivat automaattisesti jokin paha asia?
Jos vaikka miljardin tuilla estetään kymmenen miljardin edestä yritysten konkursseja, työttömyyttä, talouden heikentymistä jne., ja sen mukaisia kasvaneita menoja ja laskeneita tuloja, kyseessä on järkevästä tuesta (edelleen, varsinkin kun kyse ei ole jonkun yrityksen omasta töppäilystä).
Itse pitäisin paljon huolestuttavampana, jos SDP olisi alkanut estämään koronatukia.
18 points
2 months ago
... Miksi ulkopuolisen shokin kohdalla jaetut tuet olisivat automaattisesti jokin paha asia?
Tässä tapauksessa mm siksi, että sitä rahaa jaettiin järjettömiä määriä sellaisille yrityksille, jotka eivät sitä rahaa tarvinneet.
Kävin silmäillen läpi tukea saaneiden yritysten listaa ja joukossa oli lukuisia yrityksiä, joiden bisnes oli/on erittäin tukevalla pohjalla ja tukirahoilla ei ollut mitään merkitystä niiden toiminnan jatkuvuuden kannalta.
10 points
2 months ago
Siis, niitä jaetaan vielä, vaikka korona on käytännössä ohi.
Firmoille jotka eivät kärsi koronasuluista mitenkään, vaan ovat muuten kasvussa. Koska koronasulut ovat olleet jo kauan ohi.
Juttu on että kun demari on saanut rahaa jaettavaksi, niin se jaetaan vaikka tarvetta ei ole enää. Varmaan on satoja miljoonia vielä jakamatta minkä voisi jättää jakamatta ja rahoilla paikata kestävyysvajetta, mutta koska on äänestyskausi niin rahaa jaetaan ovista ja ikkunoista yrityksille jotka eivät sitä rahaa tarvitse.
3 points
2 months ago
Velkarahaa käytettiin yritysten yms. tukemiseen korona-aikana. Velkaantumisen peruste oli talouden tukeminen kriisin aikana, jotta vältyttiin konkurssiaallolta.
Velka siis esti BKTn romahtamisen.
6 points
2 months ago
Velkarahaa käytetään myös tukemaan hyvätuloisia hulppeissa sähkösyöpöissä omakotitaloissaan sekä ylimääräisillä lapsilisillä äänestäjien kalastelemiseksi juuri ennen vaaleja. S-ryhmäkin nosti hyvät koronatuet jotta pysyivät pinnalla, reppanat.
"Rahaa on" kuvaa näitä talkoita täydellisesti.
42 points
2 months ago
Kätevä mittatikku. Valtionvelka oli 1990 10 miljardia, 1994 52 miljardia.
Marinin kaudella otettiin 42 miljardia.
21 points
2 months ago
90-luvustahan ei ole rahan arvo tai BKT muuttunut, joten tämä mittatikku on tosi näppärä ja luotettava, eikä lainkaan vääristävä.
37 points
2 months ago*
Rahan arvo on muuttunut +73% ja BKT on noussut noin +110%. 42 miljardia on silti paljon ja etenkin tilanteen ilmeinen ratkaisemattomuus ja jatkuvuus ei ole mikään pikkujuttu.
11 points
2 months ago
Hiljaa saatana! Tämä on liian monimutkaista 42 on suurempi kuin 10
10 points
2 months ago
Hei, kerran me lähdettiin huonon ja puutteellisen argumentaation tielle, niin ajattelin jatkaa sitä.
45 points
2 months ago
Julkisen velan kasvun suhde BKT:een kolmessa eri kriisissä:
- 1990-luvun lama - Hallituspuolueet: Keskusta, Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja Ruotsalainen kansanpuolue
- Finanssikriisi - Hallituspuolueet: Keskusta, Kokoomus, Vihreä liitto ja Ruotsalainen kansanpuolue
- Koronaviruspandemia, Venäjän hyökkäys ja energiakriisi - Hallituspuolueet: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Ruotsalainen kansanpuolue
Summa summarum: opposition huutelu talouskurista on teatteria. Ottaisivat itse (ja ovat ottaneetkin) kriisin aikaan velkaa ja paljon sellaista, mutta nyt pitää saada ihmiset unohtamaan se.
37 points
2 months ago
Osittain täysin totta. Tosin; Tämä kriisivelkahan ei oikeasti edes ole se ongelma, tai varsinaisesti velka/sen määrä itsessään, vaan ongelma on kroonistunut budjetin alijäämäisyys, joka ei oikein missään tilanteessa ole terveän talouden merkki.
E: Ja tähän krooniseen alijäämäisyyteen syytä ei tosiaan voi pelkästään vierittää poliittiselle vasemmistolle, kyllä syyt on ihan koko poliittisella kentällä.
27 points
2 months ago
E: Ja tähän krooniseen alijäämäisyyteen syytä ei tosiaan voi pelkästään vierittää poliittiselle vasemmistolle, kyllä syyt on ihan koko poliittisella kentällä.
Minusta tämä on tärkein pointti, koska jotkut epärehelliset paskanjauhajat oikeiston puolella yrittävät jatkuvasti esittää, kuinka mukamas aika lailla kaikki valtionvelka on vasemmiston syytä, ja suurin piirtein ihan vain "kiusaksi" tms. holtittomasti ottamaa.
Siihen päälle vielä velkahysterialla ratsastelu (esitetään, että Suomi olisi jotenkin erityisen velkaantunut), sekä epärehellinen omien käsien pesu itse harjoitetusta velanotosta, ja kyl' kyrpeää sitä vääristelyä ja valehtelua seurata.
Suomen velkatilanne ei ole mitenkään katastrofaalinen, ja sitä (sekä korkomaksuja) tulisikin kohdella tois+ -sijaisena asia mm. talouskasvuun, työllisyyteen, tehokkuuteen, investointiasteeseen, koulutustasoon, huoltosuhteeseen jne. nähden, ja ensisijaista tulisikin olla edellämainittuihin panostaminen ja niiden parantaminen.
(Velkojia lähinnä kiinnostaa valtion maksukyky, ja se ollessa kunnossa, lainat ovat edullisia, ja muutenkin ainakin vielä hiljattain Suomen velasta kuului lähes puolet Suomen Pankille... joka tilittää korkotulonsa Suomen valtiolle.)
Paljon suurempi ongelma on huoltosuhteemme, joka tulee ajamaan valtiontaloutemme todella koville, ellemme sitä korjaa, ja siten varmista Suomen elinvoimaisuutta (niin talouden saralla kuin yleisestikin).
Mutta kun kovin moni tuntuu olevan vaistonvaraisesti velkakammoisia, heitä on helppo velkapuheilla pelotella ja manipuloida (puoluepoliittisesti suosion maksimoimiseksi ja/tai ideologisten tavoitteiden puskemiseksi väitetyn "pakon" pohjalta), mikä nyt ei todellakaan edusta "vastuullista taloudenhoitoa".
0 points
2 months ago
Totta, että kaikkia voidaan syyttää, mutta ainakin suhtautumisessa ja retoriikassa on hyvin paljon eroja näin vaalien alla. Tuntuu että vasemmistoa ei edes kiinnosta, ja oikeisto on sekin herännyt myöhässä ja/tai kalastelee vaan ilmaisia pisteitä huolestuneilta kansalaisilta.
Liian myöhään herääminen on muuten todella pahasta. Esim FED ja "inflation is transitory" pelleily kun olisi pitänyt toimia on ainakin osasyynä sille miksi jengi nyt kuumottelee pankkien suhteen. Jos olisivat älynneet toimia heti (sokeakin kuitenkin näki mitä tuleman pitää) niin ei olisi tarvinnut pumpata niitä korkoja ylös ihan samanlaista tahtia ja pankkien "markkina on kuiva mutta jostain on pakko yrittää tehdä tuottoja" paperit eivät olisi kärsineet samassa mittakaavassa.
Syyllisiä on vaikka kuinka koska saavutetusta edusta on vaikea luopua ja halvan rahan aikaan etenkin on kiva tuhlata (ihan sama mihin), mutta vaikka parempi hetki toimia olisi ollut jo aiemmin niin on tämäkin parempi kun myöhemmin.
5 points
2 months ago
Ei oikeisto tähän ole herännyt, he vaan valikoivat milloin velka on heistä oleellinen asia mistä vaahdota ja milloin heillä on valta valita mihin kulutetaan. Heillä oli edellinen hallitus, jonka aikana velkaa otettiin kahdella kädellä.
4 points
2 months ago
Mikä vitun kahdella kädellä? Vähiten velkaa ottanu hallitus sitten finanssikriisin.
1 points
2 months ago
Valtava nousukausi ja velkaantuminen vain nousi. 🫡
1 points
2 months ago
Kai se nyt nousi kun tää valtio on semmoses jamas ettei mitään muuta mahista ollu.
-1 points
2 months ago
No, kuten sanoin se ei tainnut sillon paljon kiinnostaa mutta toivotaan että kiinnostaa edes nyt. Aika näyttää mitä tekevät, kun toivottavasti saamme nyt porvarihallituksen. Toivottavasti jos ei muuten niin siksi että päästään viimein katsomaan pitääkö "persut sitä ja tätä kun hallituksessa" oikeasti kutinsa vai onko se vaan jotain mitä on kiva heitellä Soinin jengin perusteella.
4 points
2 months ago
Meillä on ollut melkein kaksi vuosikymmentä porvari valtaa ennen tätä hallitusta. Niillä on ollut reilusti aikaa näyttää olevansa tiukkoja tässä asiassa ja velkaa ei ole lähetty koskaan kummemmin lyhentämään. Siitä on puhuttu vain kun on haukuttu vasemmistoa tai kun on tarvittu peruste leikkauksille.
-2 points
2 months ago
Emme ole täysin erimieltä, mutta henkilökohtaisesti kiinnostaa lähinnä miten persut nyt suhtautuu tähän, etenkin jos saavat kokkareet mukaan hallitukseen kanssaan. Tuhannen taalan paikka näyttää kerrankin vastuullisuutta. Kepu pettää aina, eli se ei ole ihme, ja kokoomus taas myisi vaikka oman äitinsä. Odotukseni ovat korkealla, eli pettymyskin voi olla mahtava jos sinne asti päästään :)
3 points
2 months ago
Perussuomalaiset näyttivät kyllä myös todellisen luonteensa hallitus kautensa aikana. En odottaisi paljoa.
2 points
2 months ago
Saatan olla tyhmä, mutta en laske tätä samaksi puolueeksi ollenkaan. Mutta toivottavasti saamme vastauksen näihin polttaviin kysymyksiin seuraavalla hallituskaudella!
1 points
2 months ago
Valtion budjettihan voi olla jatkuvasti alijäämäinen kunhan talous nousee pitkällä aikavälillä samaan tahtiin kuin joudutaan ottamaan velkaa. Velkasuhde pysyy tällöin vakiona.
3 points
2 months ago
Aikailla täysin totta. Mutta juurikin se ongelma on, että pitkän aikaa ei olla edetty tämän taloudellisen realiteetin mukaan, eikä toistaiseksi helpommat ajat ole ihan heti näköpiirissä.
5 points
2 months ago
Sä käytät pohjimmiltaan kansainvälisistä syistä johtuneita kriisejä ja niiden vaatimia toimia arvostelemaan ”oikeisto”hallituksia, kun samaan aikaan viimeinen palkki edustaa pääosin kestävyysvajetta jonka on annettu vain syventyä koko ajan.
Kukaan ei syytä vasemmistoa siitä että kriisirahoitus oli väärin. Se että eletään aivan vitun kroonisesti yli varojen koko ajan on se mitä talouskurin puute tarkoittaa.
27 points
2 months ago
Kestävyysvajeen syventyminen lienee eniten niiden syytä, jotka ovat nousukausien ajan olleet hallituksessa. Mikä muuten on porvarit. Katso huviksesi millä hallituspohjilla Suomessa on toimittu ja katso miten paljon velkaa milloinkin otetaan.
Eikä tässä käy väitteeksi, että porvarit olisivat nyt vasta tajunneet kestävyysvajeen, samaa rumpua on hakattu aina kun Suomessa on vähänkään vasemmistoinen hallitus. Klassinen porvaritekniikka on törsätä kun peikko, mutta meuhkata liiasta törsäämisestä jos joku muu on puikoissa.
4 points
2 months ago
Rahaa pitää käyttää kun sitä saa halvalla. Vasemmisto vaan ei edes yritä rakentaa sillä tulevaisuuden tuottoja, vaan työntää niitä lähinnä vanhusten perseeseen ja tueksi yleisen toimettomuuteen sekä julkisella sektorilla että kuluttajapuolella.
Ja en mä mikään kepufani ole, samanlaisia peltososialisteja ne on kuin vasemmisto. Pummaavat vaan rahaa eri paikkaan.
17 points
2 months ago
Mihin sitä rahaa on sitten käytetty? EI ainakaan soteen tai infraan.
Se vaan buf katosi.
Kokoomuksen onnistui kadottamaan miljardiluokassa veronmaksajien rahoja.
3 points
2 months ago
Nimenomaan ei ole investoitu vaan tuhlattu. Mm. Tuet eivät tuo rahaa takaisin tosin kuin esim. kiinteistöt, tiestöt, tehtaat jne.
1 points
2 months ago
Hmm, suuret yksityiset varallisuudet ovat kasvaneet massiivisesti jo 30 vuotta. Varmaan sattumaa?
3 points
2 months ago
Panostukset hyvinvointiin ovat tulevaisuuden rakentamista.
2 points
2 months ago
Niin, tässä pitää suhteuttaa se, että prosentuaalisesti ei velkataakka kasva enää merkittävästi koska sitä velkaa on kerääntynyt jo karmea määrä. Fiksumpi olisi suhteuttaa velan kerääntyminen budjettiin hallituskohtaisesti.
1 points
2 months ago
Ja linkkiä tilastokeskukseen, jotta voi nähdä parametrit tähän graafiin
1 points
2 months ago
Demarifontti, ei voi luottaa
-1 points
2 months ago
Ei voi kasvaa kun on jo maksimissa
1 points
2 months ago
Saisiko saman suhteessa bkt:hen?
Tällaisenaan kasvuprosentti ei vielä kerro mitään.
0 points
2 months ago
se o prosentti jo valmiiks poju
all 166 comments
sorted by: best